torstai 26. helmikuuta 2015

Vieras hyppyheppa testattu!

No niin, nyt on takana hyppytunti vieraammalla hyppyhevosella, ja täytyy kyllä sanoa että "ei huono"! Mittarina tässä kohtaa on siis se, miltä hevonen tuntui alla, miten se liikkui eteenpäin ja ennenkaikkea, tuntuiko hyppääminen luontevalta ja turvalliselta.

Kävin siis kylämme toisessa ratsastuskoulussa ottamassa estetunnin ja allani oli puoliverinen Mimmi, jota olin toivonutkin. Mimmi on toki minulle tuttu entuudestaan, sileällä, mutta hypännyt en ole tällä hevosella aikaisemmin. Mimmi on ollut aina ihan ehdoton suosikkini ratsastaa, vaikka joskus laukka tuntuikin vähän isolta. Se taisikin olla vain tottumiskysymys, nimittäin enää en kiinnittänyt asiaan edes huomiota.

Ystäväni Jenni oli tallilla tyttärensä (hovikuvaaja Janina ;) ) kanssa jo aikaisemmalla tunnilla ja tiesi kertoa minulle jo etukäteen, että listaan oli merkitty toivomani hevonen, mutta joutuisin laittamaan itse kuntoon, koska ei jatkaisi suoraan edelliseltä tunnilta. Heti alkoi kuulkaa puntti tutisemaan ja suoraan sanottuna harkitsin jo tunnin perumista. Mimmi on nimittäin ratsastaessa todella kiva, ja kiltti myös taluttaessa, mutta karsinassa oikukas. Kaviota täytyy vähän varoa ja kaiken lisäksi, kun olen tällainen arkajalka niin hevonenhan käyttää sitä näppärästi vielä hyväksi. Vaikka olen hevosen laittanut aikaisemminkin (vähän niinkuin pakon edessä) itse kuntoon niin en millään halunnut nyt hommaa tehdä, ainakaan yksin. Tiesin että jännittyisin ihan mahdottomasti ja sen jälkeen ratsastuksesta ei tulisi yhtään mitään, koska olisin ihan hermostunut.
Jenni onneksi sopi puolestani opettajan kanssa, että hevonen laitettaisiin valmiiksi! Näppärää! Jälkeen tulikin open kanssa jutuiksi, että Mimmiä ollaan nyt oppilaille laitettu muutenkin valmiiksi, kun on ollut viimeaikoina tosiaan hankala.

Kävimme rakentamassa yksinkertaisen 5 esteen radan annetun piirroksen mukaisesti ja mietinkin, että hetikö tässä rataa pitää alkaa loikkimaan. Apua!! Varsinainen rata mentiin kuitenkin lopussa vain kerran.
Homma aloitettiin linjalla, jossa tuli 5 laukkaa esteiden väliin. Korkeudet olivat aluksi pikkuristikkoina ja sitten radalla n.50-60 cm pystyjä ja yksi okseri, jonka sai pystyksi jos halusi. Tunti oli ns. tätitunti ja tuntilaiset eivät olleet syksyn jälkeen hypänneet. Oikein sopiva tunti minulle, varsinkin kun alla oli "vieras" hevonen...
Härkää siis sarvista ja linjaa loikkaamaan. Arvatkaapa mitä!? Heti tuntui melko luontevalta! Mimmin laukka tuntui miellyttävän pyörivältä, hypyt myös pehmeiltä ja hyppypaikka löytyi aika helposti. Mimmihän hyppää melko kaukaa ja selkeästi nyt tuntuu, että sellainen hevonen sopiikin minulle paremmin, vaikka aina ennen luulin ihan toisin!
Alkujännitys meni heti ekojen hyppyjen jälkeen ja homma tuntui mukavalta. Olin ihan innoissani!! Mimmillä on hyvä oma moottori ja hevosta saa enemmin ottaa kiinni kuin potkia eteenpäin, juuri tällaista olin toivonutkin. Esteimua löytyi, mutta aika helposti antoi kiinni linjankin välissä. Jatkossa minulla oli taas kyllä vaikeuksia saada polle raville laukan vaihdossa, mutta se nyt ei ollut mitään uutta ja olihan meidän ensimmäinen hyppykerta. Mimmi tuli vahvemmaksi koko ajan ja radan päätteeksi tädiltä kesti hetken saada heppa raville ja käynnille, mutta silti meno ei missään kohtaa tuntunut silti ihan holtittomalta! Rata ei mennyt kovinkaan hyvin, koska kakkosesteelle askel ei ihan osunut ja minulla meni heti pasmat sekaisin. Kakkosen jälkeen oli aika tiukka käännös kolmoselle ja siinä homma sitten jo vähän levisi käsiin. Mutta ei haitannut yhtään! Mentiin kuitenkin rata läpi, tosin vähän kaahottaen, mutta läpi kuitenkin. Ja Lähes koko tunnin kaikkiin esteisiin sain kyllä askeleet passaamaan melko mukavasti!
Tietenkin tuntui että aika loppui ihan kesken! Pääsin niin mukavasti vauhtiin.
Ihan mahtavaa, että toiseltakin tallilta löytyi nyt sitten minulle sopiva hyppyhevonen. Toki tämä oli nyt ensimmäinen kerta, ja saattaahan seuraavan kerran jälkeen mielipide olla ihan toinen, mutta hyvältä vaikuttaa!

Ehdottomasti aion mennä lähitulevaisuudessa koittamaan uudestaan ja nyt kun ei tarvitse niin paljoa jännittää sitä alkua, niin josko jo pystyisi oikeanoikeasti keskittymään siihen ratsastukseenkin!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoi rohkeasti