Täytyy kyllä sanoa, että tällä kertaa ponitallilla oli todella kummallisia leiriläisiä. Talliin kun tulin, tervehdin "vastaantulijoita": Ei minkäänlaista reaktiota... Tallissa oli todella hiljaista, kukaan ei jutellut keskenään... Ilmoitustaulun edessä istui muutama tyttö ja kysyinkin heiltä, että onko tuntilaiset maneesissa, kun kentällä ei näy ketään? Ei minkäänlaista vastausta, kuin seinille puhuisi. Sen verran vanhanaikainen olen, että odotan vastausta sekä tervehdykseen, että kysymykseen, vaikka tuntemattomia ollaankin. Kyllä sentään vähän reippautta ja kohteliaisuutta täytyy löytyä, vaikka nuoria olivatkin. Muistelisin viimekesänä, että aina vaihtelin muutaman sanan pikkutyttöjen kanssa ja yleensä tallissa on ollut iloinen ja innostunut puheensorina. Tiedä sitten mistä nyt kiikasti. No, saas nähdä millaisia ensiviikon leiriläiset ovat.
Sittenpä asiaan:
Hypättiin maneesissa. Laitan tähän jonkinlaisen kuvan radasta:
Treenailtiin ensin kaikissa askellajeissa. Teimme isoja ympyröitä 6, 4 ja 1 esteen ympäri ja sai koittaa pelkän 6. esteen ympäri menoa laukassa. Tuo ykkösen ja kutosen väli on aika ahdas ja toisella puolella seinä, joten käännös on tiukka. Oikeasssa laukassa en tohtinet edes oikein yrittää (mortin kanssa ollaan huono yhdistelmä, molemmille oikea hankalampi) mutta vasemmassa se vaan mentiin! En olisi kyllä uskonut. Ollaan toki tällaista tiukkaa volttia menty ennenkin laukalla, mutta vasta lopputunnista (koulutunnilla) kun mortti on jo siinä mallissa, että vääntyisi vaikka solmuun.
Sittenpä muutaman treeniesteen jälkeen alettiin hyppäämään rataa. Eka mentiin n. 60 korkeana. Askeleet ei passanneet yhtään. Itse olin aina liian aikaisin lähdössä hyppyyn mukaan ja jäin tuijottamaan joka esteellä alas puomia, ihmetellen, että mistä kohtaa se hyppy nyt oikeen lähtee... Positiivista radassa oli kuitenkin se, että muistin johtaa esteellä, joten taidettiin tulla joka kerta oikealla laukalla alas. 6. esteeltä kaarto 7. esteelle meni kuitenkin ihan plörinäksi. Kulmassa oli muita ratsukoita "edessä" ja lähettiin oikomaan ja en pystynyt lähestymään estettä ollenkaan. Tästä oli jo varoiteltu etukäteen. Tulisi siis ratsastaa mahdollisimman pitkälle suoraan päätyyn. Keskittyminen katosi ja pitikin lähteä vielä seiskalle uudestaan voltin kautta.
Toinen kiekka oli n. 80 cm. Ja se meni edelliseen verrattuna todella hyvin! Olin todella tyytyväinen. Tiet oli hyvät ja ennen kaikkea sain oikeasti ratsastettua niitä linjoja, mitä halusin! Askel passasi ja väitän, että vaikutusta oli sillä, etten jäänyt tuijottamaan puomia, vaan yritin katsoa esteen yli hypyssä. Ja sehän luonnisti. Olikohan sattumaa, mutta uskon, että katse vaikutti tähän.
Kaikki muut meni siis hyvin paitsi taas se kutonen tuotti päänvaivaa. Johdin väärään suuntaan, koska pelkäsin, että mortti lähtee oikoilemaan kutoselta seiskalle, ja tuloksena oli väärä laukka. Mentiin silti seiskan yli, itse luulin että ristilaukassa, mutta vasemmassa tultiin kuulemma kaarre. Esteen päällä olisi pitänyt tietysti johtaa oikealle, että oltaisiin tultu oikeassa laukassa alas ja sitten koittaa ratsastaa mahdollisimman pitkästi suoraan, että seiskalle olisi saatu hyvä tie. Jokatapauksessa olin erittäin innoissani ja tyytyväinen viimeiseen rataan :)
Ensiviikolla taas tiedossa hyppyä. En ole esittänyt toivomusta hevosesta, mutta kovasti toivon, että Mortti olisi käytettävissä :) Kyllä tuntuu vaikealta odottaa taas melkein viikko!
Justiina veneeseen odotellaan edelleen kannentiivistettä japanista. Saas nähdä meneekö juhannus suunnitelmat uusiksi. Tosin, eipä tuo ole lupaillut jussiksi mitään kovin lämpimiä säitäkään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoi rohkeasti