Istuntaa ja peruutuksia

Uusi viikko ja uudet kujeet.
Sunnuntaina kävin Salossa katsomassa alue-estekisoja. Luokat lähti 90 cm:stä ylöspäin. Perralaiset (eli ponitallin valmennettavat) ottivat voiton 90 ja 100 cm luokassa. 90 cm luokan 1. sija meni Miksulle ja Ponitalle ja 100 cm 1. sija Nitalle ja Sissille ja 2. sija Nitalle ja Kingille. Oli niillä vaan hirmuinen vauhti... Isompia luokkia en jäänyt katselemaan. Lähtijöitä oli niin paljon jo pienemmissä luokissa, että homma olisi kestänyt iltaan asti. Sitäpaitsi aurinko porotti siihen malliin, että mun naamaa kuumotti ja päässä ei ollut edes huivia ja pelkäsin auringonpistosta.

Maanantaina vietin viimeistä lomapäivää ja aloitin aamun ratsastellen. Menin pitkästä aikaa ponitalille ratsastamaan itsenäisesti. Alleni valitsin Ladyn, 170 cm korkean puoliverisen tamman. Vaikka Ladysta tykkäänkin, jostain syystä olen sillä ratsastellut hyvin vähän. Hyppäämään minusta ei ole tällä hevosella, mutta kouluvääntöön ehkä kuitenkin. Ladylla on melko korkea raviaskel ja iso laukka. Ravi vaatii totuttelua. Huomasin muuten edistystä ratsastuksessani, kyllä siinä Ladyn ravissakin saatoin jo istua, kunhan sen pitää riittävän lyhyenä. Tällä hevosella on muuten todella paljon säätövaraa ravissa. Harjoittelinkin ravin lyhentämistä pelkällä istunnalla, ja avot, sehän onnistui, ja todella helposti!

Laukka mulla on vielä hakusessa. Ladyn laukka on iso ja en oikein tahdo osata vielä myödätä siellä satulassa oikealla tavalla. Mutta huomattavasti paremmin se jo sujui, kuin aikaisemmilla kerroilla. Nyt ei enää tule tunnetta, että koko hevonen kaatuu. Laukan sääteleminen ei oikein ottanut sujuakseen. Heti kun läksin vähän lyhentämään, putosi raville ja se ravi kun on melkoisen korkea niin pomppuhötkyilyksi se meni. Luulen, että Lady on niin istuntaherkkä hevonen, että jos laukassa puristaa vähänkin polvilla vahingossa, laukka putoaa. Tästä polviasiasta keskusteltiinkin illalla melkkilässä.

Ratsastelin elämäni ensimmäisen kerran helpon C:n radan läpi. Ei se oikein sujunut, varsinkaan vähän vieraalla hevosella, mutta koitinpa nyt kumminkin. Taidan ottaa Ladyn useamminkin alle, tarvitsen ehdottomasti treeniä isolaukkaisella hevosella ja uskon, että Lady opettaisi mulle sitä istuntaa.

Jäin tallille vielä pitkäksi aikaa seuraamaan hevosia tarhassa ja valokuvaamaan. Tässä muutamia otoksia. Herra Tee muuten totesi, että hänen järkkärinsä muistikortilla on 1500 heposen kuvaa. Taisi kuitenkin liioitella...

Perran Lady of the Lake

Moppe

Moppe ja Luke

Charmtroll eli Pallero

Cleo tai Ponita, en ole varma kumpi. Ovat niin saman näköisiä :)

Vallu ja Polle

Polle ja pollen tugga :D

Illalla oli sitten koulutunti vielä Melkkilässä. Listaan oli taas merkitty minulle Hemmo. Totesinkin siinä, että olen vähän jo alkanut kyllästyä Hemmolla menoon. Ilokseni huomasin että Mimmi, puoliverinen tamma on saapunut sairaslomalta taas tunneille. Mimmi oli lempparini alkuvuodesta. Olin pettynyt, että Mimmiä ei ollut laitettu minulle. Olin toivonut kyseistä pollea heti kun se saapuu takaisin käyttöön. Mimmi oli kuitenkin päätetty antaa kokeneemmalle ratsastajalle ja hyvä niin. Ehkä taitava ratsastaja on paikallaan, kun hevonen on ollut niin pitkään toipilas.
Meillä oli tuuraava opettaja, mutta olin sentään hänen tunneillaan ollut jo muutaman kerran, joten en ollut kauhean epäluuloinen :D. Harjoiteltiin siirtymisiä erityisesti istunnalla. Keskustelin opettajan kanssa tästä minun ikuisesta ongelmasta: jalustimet eivät tahdo pysyä jalassa, esim harjoitusravissa ja välillä laukassa. Ollaan todettu jossain vaiheessa, että se liittyy polvilla puristamiseen. Tämä opettaja sanoikin, että polvilla puristaminen on vain seuraus. Eli istun ilmeisesti väärin, ja näin ollen puristan toisinaan polvilla. Ilmeisesti ristiselkä on jonkin verran notkolla, nimittäin jos työnnän lantiota enemmin eteen (ristiselkä suoristuu) niin polvilla puristaminen on hankalampaa. Että treeniä vaan! Toisaalta, ajattelin mennä tässä kunhan ehdin, Onnenperän tallille Centered riding tunnille. Siinä keskitytään nimenomaan siihen istuntaan, istuinluiden hakemiseen jne.

Sain hemmon yllättävänkin herkäksi istunnalle. Olin ihan yllättynyt. Harjoiteltiin myös peruutusta, ja nyt vasta opin peruuttamaan oikeaoppisesti.
Hevosen peruuttaminen lähtee takajaloista, ei sieltä suusta. Ensin aktivoidaan pohkeilla takajalat ja sitten istunnalla (ja tarvittaessa ohjalla) pidätetään, eli  yritetään saada liike taaksepäin. Ja hertsilei sentään, Hemmohan peruutti lähes pelkästään pohkeen ja istunnan voimalla. Pienen muistutuksen saattoi tarvita alussa ohjista. Muistutus ol pienen pieni sormen liike. Olipa mahtavaa! Kyllä se suomenjuntta osaa, kun vaan haluaa, ja joku hoksaa pyytää :) Tähän vielä lisäys, jonka muistin jälkeen. Missään vaihessa ei saisi nojata taaksepäin. Taakse nojaaminen on hevoselle eteenpäin ajava apu ja näin ollen on ristiriidassa pyydettyyn tehtävään.

Laukasta käyntiin meillä ei sujuneet siirtymiset pelkällä istunnalla, eikä oikeen ohjankaan kanssa. Aina tuli väkisin muutama raviaskel ja sain ottaa aika voimakkaasti ohjilla kiinni, vaikka hemppa ei olekkaan mikään menijä. Mietin laukassa istutaa aika paljon ja sainkin aika mukavaa menoa aikaiseksi. Hemmolla on miellyttävä laukka ja siinä on helppo harjoitella. Opit nyt vaan korvantaakse ja Ladylla treenaamaan samaa.

Tiistai on vapaapäivä ratsastuksesta ja keskiviikkona sitten ponitallille koulutunnille. Jokohan sitä pääsisi Mortin selkään?

Nyt täytyy lähteä välillä töiskentelemään rautakauppaan.