sunnuntai 16. maaliskuuta 2014

Kuinka minusta tuli tätiratsastaja, osa 2.

KUINKA MINUSTA TUULI TÄTIRATSASTAJA OSA II

Niinhän siinä sitten kävi, että aloin käymään tunneilla pari-kolme kertaa viikossa. Aluksi irtotunteina, sitten kymppikortilla ja lopulta "vuokraus" -systeemillä. Ponitallilla on mahdollisuus maksaa kiinteä vuokra, ja sitten saa ratsastaa arkipäivisin joko itsenäisesti tai opetustunneilla periaattessa niin paljon kun haluaa. Vuokraa ei ole myöskään sidottu tiettyyn hevoseen. Itse ratsastelin vähintään kolme kertaa viikossa, usein pari tuntia peräkkäin. Opetustunteja oli niihin aikoihin kuitenkin talvisin melko vähän joten paljon tuli itsenäistä ratsastelua

Sitten muuttuivat työajat. Jouduin usein olemaan kuuteen töissä ja ponitallin tunnit alkoivat yleensä kuudelta. Koska kaipasin opetustunteja, enkä saanut riittävästi irti itsenäisestä ratsastelusta, päädyn vaihtamaan kahden tallin taktiikkaan. Kylässämme on myös toinen ratsastustalli, Melkkilä, jossa järjestettiin tunteja myös myöhemmin illalla ja hetken kävinkin molemmilla talleilla.

Tykästyin Melkkilässä suomenhevoseen Hemmoon, joka on melkonen jäbikkä :D. Alkuun en tästä pollesta piitannut, mutta aikaa myöden hevosesta tuli suosikkini. Hemmo oli jäyhä kulkija joka ei ilmaiseksi ratsastajalle mitään antanut, joten kun Hemmo alkoi polkea alleen laukassa, pyöristi selkää ja myötäsi edestä, täti olisi tehnyt kärrynpyöriä ilosta, jos olisi vielä osannut.

Tallin toinen lempparini oli puoliverinen Mimmi. Karsinassa yksi pirulainen mutta mukava ratsastaa. Ja mainitsemisen arvoinen suomenheppa oli myös pikkuinen Leevi. Etupainonen kuin mikä, mutta aloittelijallekin käsittämättömän helppo ratsastaa. Ja laukka nousi ajatuksesta, mikä oli ihan käsittämätöntä, koska Leevi on alunperin ollut ravihevonen

Hemmo

2 kommenttia:

  1. Kuulostaa kätevältä tuo vuokraussysteemi. :) Sellainen olisi ihan unelma, että voisi ratsastaa joko tunneilla tai itsenäisesti ja millä vaan ratsastuskoulun hevosella. Kyllä sitä on niin monta kertaa meinannut palata takaisin ratsastuskoulun asiakkaaksi ja laittaa oma polle jollekin osaavammalle... No, vielä yritetään. Onhan tässä kuitenkin tosi hyviä kausia ollut Tahvon kanssa, että eiköhän ne hyvät kaudet ole edessäkin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no se on kyllä ainutlaatuinen, ja todella hyvä systeemi. Lisäksi talli on tuossa melkeen naapurissa, joten melkein kuin "omillaan" ratsastelisi ilman velvoitteita. En ole vielä kahlannut blogiasi läpi, kuin sieltä täältä, mutta kävikös sinulla sillon tällön jokin valmentaja? Ja ehkä jonkin sortin läpiratsastus toisinaan voisi auttaa? Onhan se oma kuitenkin aina oma ja siihen on varmasti ihan spesiaali suhde, Ja jos teillä on hyviä kausia ollut, niin eiköhän niitä tule jatkossakin?? Lueskelin muuten joitain postauksia kun olit muutama vuosi sitten mennyt ekoja kertoja ilman satulaa. Siinä on kyllä kans melkoinen tasapainon kehittäjä! Meillä kun on monen ikäisiä tunnilla välillä, niin leikitään esim hippaa ilman satulaa tunnilla. Tulee tehtyä huomaamatta melkosia kiemuroita ja hyvin pysyy selässä, kun siinä ei niin sitä mieti. Tsemppi treeneihin sulle ja Tahvolle!

      Poista

Kommentoi rohkeasti